Hyppää sisältöön

MS-taudin oireet

MS-taudin oireet johtuvat aivojen ja selkäytimen paikallisista tulehdusmuutoksista. Näissä esiintyy paljon yksilöllistä vaihtelua.

Tyypilliset oireet

Uupumus.

Arviot esiintyvyydestä vaihtelevat, mutta jopa 80 %:lla on epätavallista uupumusta jossain vaiheessa sairautta.

Näkö- ja silmäoireet.

15–50 %:lla sairastuneista esiintyy ensioireena joko toispuoleista, usein kivuliasta näön hämärtymistä (näköhermontulehdus) tai kaksoiskuvia/näön merkittävää epätarkkuutta. Näköhermon tulehdus voi toistua joko samassa tai toisessa silmässä myöhemmin, mutta asteittain etenevää näköhaittaa vuosien varrella tähän ei liity.

Liikkumisen hankaluus.

Ensioireena esiintyy lihasheikkoutta ja liikuntavaikeuksia aiheuttavaa selkäydintasoista oireistoa 25-50 %:lla potilaista. Taudin edetessä voi liikuntahaittaa tulla vuosien varrella joko uutena oireena tai asteittain aiemmasta lisääntyen.

Tuntohäiriöt.

Raajojen tuntohäiriöt liittyvät usein selkäydintason tulehdusmuutoksiin ja myötävaikuttavat osaltaan raajojen toimintahäiriöihin.

Virtsarakon toimintahäiriöt.

Jopa 80 %:lla potilaista esiintyy asteeltaan vaihtelevia virtsarakon toimintahäiriöitä

Muita yleisiä oireita.

Lihasheikkouteen liittyvä epätavallinen lihaskireys (spastisuus), kipu (tuntohäiriöihin/lihasoireisiin liittyen), kognitiiviset häiriöt (muistamisen ja oppimisen ongelmat) sekä häiriöt seksuaalisuuden alueella. Lisäksi harvinaisempina oireina voi olla puhe- ja nielemisvaikeuksia.

MS-taudin ensioireet

Tavallisia ensioireita ovat näköhäiriöt ja raajojen tuntohäiriöt. MS-tauti alkaa usein varsin nopeasti kehittyvillä oireilla, joiden vaikeusaste vaihtelee.

Ilman selvää muuta syytä esiintyvien neurologisten oireiden arvio lääkärin toimesta on aina aiheen. Näin tarvittavat diagnostiset tutkimukset voidaan tehdä tarvittaessa nopeasti ja välttää samalla viiveet hoidon aloitukseen liittyen.

Ensioireita voivat olla mm.

  • Näön hämärtyminen tai kaksoiskuvat.
  • Raajojen tuntoaistin häiriintyminen, joka ilmenee tunnon alenemana, puutumisena tai outoina tuntemuksina.
  • Suolen ja virtsarakon toimintahäiriöt.
  • Huimaus tai tasapainovaikeudet.
  • Uupumus eli fatiikki.
  • Vaikeat sanat ääntyvät väärin tai lukiessa tekstin rivit eivät pysy paikallaan.

Näköoireet.

MS-tautiin voi liittyä erilaisia silmäoireita, jotka ovat usein ohimeneviä ja korjaantuvia.

Näköhermon tulehdus on tavallinen MS-taudin ensioire. Tulehdus syntyy tyypillisesti toiseen silmään ja kehittyy muutaman päivän aikana hiljalleen korostuen. Silmä voi olla kivulias ja liikutteluarka. Samalla näön tarkkuus heikkenee. Oireet saattavat kuitenkin vaihdella fyysisen rasituksen ja lämpötilan mukaan. Tämä vaihe kestää yleensä muutamia viikkoja ja yli 90 % sairastuneista toipuu hyvin. Kortisoni nopeuttaa paranemista, mutta ei vaikuta ennusteeseen.

Silmäoireet voivat olla peräisin myös aivorungosta tai pikkuaivoista. Ne ilmenevät esimerkiksi silmää liikuttavien lihasten häiriöinä, katseen kohdentamisen vaikeutena tai kaksoiskuvina. Häiriöt ovat usein ohimeneviä tai korjaantuvia. Pitkäkestoisiin oireisiin liittyy mukautuminen, jolloin haitta lopulta vähenee ajan myötä. Pitkäkestoiset ja merkittävää haittaa aiheuttavat näköoireet ovat harvinaisia.

Tekstin on tarkastanut neurologian erikoislääkäri Juha Multanen.

Tuntohäiriöt.

Keskushermostoperäinen tunnon häiriö on tavallinen oire MS-taudissa. Kyse ei ole pelkästä puutumisesta, vaan tunnon alenemasta tai muuttumisesta, johon liittyy raajojen alueella myös kömpelyyttä ja liikkeiden hallinnan vaikeutta. Tunnon häiriöitä esiintyy yleisimmin raajojen ääreisosissa, mutta joskus myös toispuoleisesti vartalolla tai kasvoissa.

Ohimenevä puutuminen on tavallinen oire väestötasolla. MS-potilaillakin esiintyy hyvänlaatuisia puutumisoireita, jotka helpottuvat yleensä liikkeessä. Sen sijaan keskushermostoperäiset puutumisoireet voivat korostua rasituksessa.

Tuntohäiriöt voivat joskus harvoin jäädä taudin ainoaksi oireeksi.

Tekstin on tarkastanut neurologian erikoislääkäri Juha Multanen.

Fatiikki.

Epätavallinen uupumus on yleistä MS-potilailla. Se on yksilöllinen ja monitahoinen oire, joka saattaa ilmetä jo ennen varsinaista diagnoosia.

MS-tautiin liittyvä uupumus (fatiikki) on voimakkaampaa kuin unenpuutteen tai liikunnan aiheuttama väsymys. Jopa 80 %:lla potilaista esiintyy uupumusta jossakin sairauden vaiheessa.

Koska uupumus ei näy päällepäin, on oiretta haastavaa arvioida ulkopuolelta. Uupumuksen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, koska sillä voi olla merkittävä vaikutus jokapäiväiseen elämään ja mielialaan. On hyvä huomata, että uupumus ja masennus ovat erillisiä, joskin siis usein samanaikaisia oireita.

Terveellisten ja säännöllisten elämäntapojen noudattaminen helpottaa uupumuksen hallintaa. Ruumiillinen rasitus, stressi ja lämpö tyypillisesti lisäävät uupumusta. Silti on osoitettu, että liikunnalla on oirekuvaa lievittävää vaikutusta. Myös riittävä lepo ja kehon viilentäminen vähentävät oireilua.

Tekstin on tarkastanut neurologian erikoislääkäri Juha Multanen.

Lue nämä

MS-taudin diagnosointi

MS-tauti on krooninen sairaus, jonka etenemistapa vaihtelee. Sairauden diagnosointi ei ole mahdollista yhdellä ainoalla taudin tunnistavalla testillä.

MS-taudin
muodot

MS-tauti on krooninen sairaus, jonka etenemistapa vaihtelee. MS-taudin kulku on alkuun aaltoileva 85 %:lla potilaista.

Etsi