MS-tauti on krooninen sairaus, jonka etenemistapa vaihtelee. Se kulku on alkuun aaltoileva 85 %:lla potilaista. Arviolta 15 %:lla taudin kulku on alusta pitäen etenevä.
Aaltomainen tautimuoto on yleisempi. Se todetaan 85 %:lla potilaista.
Arviolta 15 %:lla taudin kulku on alusta pitäen etenevä. Tämä muoto aiheuttaa tasaista heikentymistä liikuntakyvyssä taudin toteamisesta alkaen.
Aaltomaisessa taudissa oireita ilmestyy ja sittemmin katoaa joko osittain tai kokonaan. Vanhat oireet saattavat palata ja pahentua.
Toissijaisesti etenevässä MS-taudissa pahenemisvaiheet tavallisesti jäävät vuosien kuluessa vähitellen pois ja tilalle tulee hidas mutta tasainen heikentyminen liikunta- ja toimintakyvyssä.
Ensisijaisesti etenevässä tautimuodossa oireet lisääntyvät tasaisesti, tyypillisesti ilman pahenemisvaiheita tai oireettomia jaksoja. Ensisijaisesti etenevä MS-taudin muoto aiheuttaa usein enemmän toimintakyvyn heikkenemistä ja siten myös tarvetta esim. liikkumista tukevien apuvälineiden käyttöön.
Aaltomainen MS-tauti diagnosoidaan yleisimmin 20–30 -vuotiaana.
Ensisijaisesti etenevä MS-taudin muoto diagnosoidaan tyypillisesti noin 10 vuotta myöhemmin, kun fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen on havaittavissa ja muut sairaudet on suljettu pois – tyypillisesti noin 40–50 ikävuoden vaiheilla.
Ensisijaisesti etenevä tautimuoto on yhtä yleinen miehillä ja naisilla.
Aaltomainen tauti on naisilla 2–3 kertaa yleisempi kuin miehillä.