Hyppää sisältöön
Usein kysyttyä

Voiko sairaus olla näkymätön?

Kyllä voi. Jopa niinkin näkymätön, ettei sairastava itsekään ihan jokapäiväisessä elämässään sitä havaitse. On useita sairauksia, jotka eivät näy eivätkä kuulu ulospäin. Silti ne voivat olla kantajalleen hyvinkin hankalia, lamauttavia, invalidisoivia ja sosiaalisesti syrjiviä. Sanotaan, että usein juuri näkymättömät oireet ovat niitä, jotka haittaavat ja huolettavat eniten – niitä on myös vaikea selittää ulkopuoliselle ymmärrettävästi.

MS-tautiin liittyy huomattavan paljon näkymättömiä ja vaiettuja oireita. Tyypillisiä oireita ovat tuntoaistin heikkeneminen, erilaiset tuntopuutokset ja -häiriöt, näköhermon tulehdus, voimakas väsymys eli fatiikki ja alakuloisuus. Myös erilaiset kognitiiviset oireet, kuten muisti- ja keskittymisvaikeudet sekä suunnittelun ja ongelmanratkaisun vaikeudet kuuluvat näkymättömiin oireisiin. Virtsaamis- ja ulostamisvaikeudet sekä seksuaalisuuteen liittyvät oireet ovat myös tavanomaisia piilossa pysytteleviä oireita MS-tautia sairastavalla.1,2,3

Kivun on todettu olevan yksi hankalimmista näkymättömistä oireista: kipu aiheuttaa haittaa liikkumiselle, ja sitä myötä väsymys lisääntyy.4 Lisäksi kaikki näkymättömät oireet vaikuttavat epäsuotuisasti MS-tautia sairastavan sosiaaliseen elämään.5 On selvää, että sairastunut alkaa karttaa sosiaalisia tilanteita sen pelossa, että hankalaksi koetut oireet alkavat hallita tilanteita.

MS-tauti on usein pitkään näkymätön. Erityisesti silloin, jos tauti on alkanut tuntopuutoksilla, näköhäiriöillä tai esimerkiksi voimakkaalla väsymyksellä.1,2 Osa sairastavista haluaa pitääkin sairauden piilossa, toiset taas kertovat siitä avoimesti lähiympäristölleen. Oireista pitää ehdottomasti kertoa terveydenhuollon ammattilaisille. Ja pohtia omalta osalta sitä, milloin kertoa niille tahoille, joiden kanssa toimii päivittäin.

Onneksi näkymättömiäkin oireita voidaan nykyään hoitaa: omahoidolla, erityisesti liikunnalla, riittävällä levolla ja ruokailutottumuksilla on useimpiin oireisiin merkittävä vaikutus, ja moniin niistä voidaan vaikuttaa myös lääkehoidon keinoin. 2,3

Oikean tiedon saaminen on tärkeää sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Oikea tieto poistaa ennakkoluuloja ja auttaa ymmärtämään toisen tilannetta  Tietoa on runsaasti tarjolla – oikean tiedon löytäminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Hyödyllistä tietoa löytyy mm. seuraavilta nettisivustoilta: Neuroliitto, Terveyskylä/Aivotalo/ MS-tauti ja Suomen MS-hoitajat ry:n MS-ASEMA.

Asiantuntija: Minna Salakari, Suomen MS-hoitajat ry

Lähteet:

1 MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 5.8.2020). Saatavilla: www.kaypahoito.fi https://www.kaypahoito.fi/hoi36070

2 Terveyskylä, Aivotalo, MS-taudin hoito, MS-taudin kulkuun vaikuttava lääkehoito (viitattu 5.8.2020). Saatavilla: https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/sairaudet/ms-tauti/sairauden-kimppuun-ms-taudin-hoito/ms-taudin-kulkuun-vaikuttava-l%C3%A4%C3%A4kehoito

3 Suomen MS-hoitajat ry. MS-ASEMA, näkymättömät oireet (viitattu 5.8.2020). Saatavilla: https://www.ms-asema.fi/naekymaettoemaet-oireet

4 Green R, et al. Mult Scler J Exp Transl Clin. 2017 Sep 5;3(3):2055217317728301.

5 Lorefice L, et al. Multiple Sclerosis. Work. 2018;60(2):263-270.

MI-FI-00000583

Etsi